Täällä on pimeää, kurjaa, kamalaa, kylmää ja märkää. Eräs ulkomailta Helsinkiin muuttanut tuttu on kuvannut tilannetta seuraavasti: November in Finland is the asshole month of the world. Töissäkin on asshole month, joka tosin on kestänyt jo yli 30 vuorokautta...
Töiden lisäksi haluaisin opiskella edes minimaalisesti ja järjestää seuraavaa elämänmuutosta. Mutta niinku missä välissä? Tänään töihin kävellessä tajusin yhtäkkiä, mitä eräs kollega tarkoitti sanoessaan, että arjen harmaus syö tulevaisuuden, jos ei pistä vastaan. Päivät muuttuvat viikoiksi, viikot kuukausiksi, kuukaudet vuosiksi ja sitten onkin jo liian myöhäistä.
Synkkyydestä huolimatta edellä kirjoitettuun ei liity uhkauksia itseä tai muita kohtaan. Otsikko liittyy siihen, että huomasin Suomessa vellovan aselupahässäkän koskettavan jollain tavalla myös minua. Sisäministeriössä aselupien ohjeistuksesta vastaa Arpajais- ja asehallintoyksikkö. Nomen est omen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti