lauantai 4. lokakuuta 2008

Eipä oppi ojaan kaada...

Eilinen pms-piikki alkaa olla rauhoittunut. Vaikka syitä tuhinaan ja sihimiseen oli useita, on blogissa nostettava yksi yli muiden: Opiskelijat.

Minua on puolen vuoden ajan pyydetty muutamiin opetus- ja ohjaustehtäviin. Tähän mennessä olen ollut lievästi kiinnostunut, mistä syystä suostuin yksittäisen opetustapahtuman järjestämiseen. Kohderyhmänä oli viisi valmistumassa olevaa yliopisto-opiskelijaa omalta alaltani. Tiesin ryhmään kuuluvien opiskelijoiden olevan tiukalla seulalla valittuja, minkä vuoksi heille tarjotaankin pienryhmänä makeaa mahan täydeltä. Minun roolini oli tosin vaan järjestää puitteet ja toimia puheenjohtajana varsin pienessä ja vapaamuotoisessa tilaisuudessa, johon oli kutsuttu pari tärkeää ja kiireistä ihmistä.

No, mitä sitten kävikään. Ajoissa paikalla oli järjestäjien (3 hlöä) ja kutsuttujen puhujien (2 hlöä) lisäksi vain 1 opiskelija. Tämä siitä huolimatta, että opiskelijoille oli annettu tarkat tulo-ohjeet ja kehoitus tulla ajoissa. Pari minuuttia alkamisajan jälkeen tämän yhden kännykkä alkoi soittaa polkkaa ja sieltä soittai yksi myöhässä oleva opiskelija. Selvisi, että hän oli noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä, eikä tuntenut paikkaa mihin oli tulossa. Yksi järjestäjistä lähti häntä vastaan ja me muut aloimme nauttia tarjoilusta, joka oli tilanteeseen nähden ruhtinaallinen. Tullessaan 18 minuuttia myöhässä paikalle myöhästynyt opiskelija huudahti tärkeiden-ja-kiireisten ihmisten kuullen: Ville* ei pääse tulemaan, kun sillä on niin paljon muuta hommaa. Paikalla oli siis kaksi opiskelijaa, yksi oli edes ilmoittanut "esteestä" ja kahden kohtalosta ei ollut mitään tietoa, vaikka tämä tapahtuma sisältyi heidän opintoihinsa pakollisena opetuksena. Erityisesti täytyy mainita, että eräs opiskelija TK** oli pyytänyt paikalle ekstrapuhujaa, eikä sitten itse vaivautunut paikalle eikä ilmoittanut poissaolostaan. Tästä huolimatta vietimme ihan kohtuullisen mukavan session, eikä tärkkiksetkään kihisseet raivosta vaan venyttävät aikatauluaan (mihin heillä ei toki ollut mitään velvollisuutta).

Mutta siis. Mihin on kadonnut 24-30 -vuotiaiden akateemisten opiskelijoiden käytöstavat vai onko niitä koskaan ollutkaan? Eikö pian valmistuvia ihmisiä yhtään kiinnosta käyttäytyä järkevästi tulevien esimiestensä ja kollegoidensa silmissä? No, ehkä tällaisilla ei ole mitään väliä. Heille. Minulle on.

Iltapäivä "open" roolissa oli avartava. Olen ennenkin ollut opettajana, mutta silloin oppilaat olivat lapsia ja heitä velvotti yleinen oppivelvollisuus. Se toimi. Nämä sinne ja tänne säntäilevät, alati poissa tai myöhässä olevat, luennolla meikkailevat ja työelämän koodeja taitamattomat nuoret aikuiset eivät oikein innosta minua. Viime viikon kokemusten perusteella päätin, että en enää järjestä tätä opetustapahtumaa uudestaan, vaikka sille olisi kysyntää. Lisäksi päätin, että en todellakaan ota harjoittelijoita ohjaukseeni, enkä muutenkaan hakeudu ohjaushommiin ellei tilanteeni muutu radikaalisti. Omien tulevaisuudensuunnitelmien osalta tämä päätös helpotti, mistä tavallaan kiitän näitä poissaolijoita.


* Nimi todennäköisesti muutettu.
** Nimikirjaimet ehkä vaihdettu.

Ei kommentteja: